Kuorasjärvi ry järjesti kaikille kiinnostuneille avoimen yleisötilaisuuden järven
ekologisesta tilasta ja sen kohentamisesta. Kuorasjärven Kartanossa 25.5.2024 pidetty
tilaisuus keräisi noin 50 hengen yleisön.
Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen.
Hän kertoi kaupungin palveluista ja mm. mahdollisuuksista muuttaa loma-asunto
vakituiseksi asunnoksi. Heinämäki korosti, että Alavus haluaa pitää hyvää huolta
vesistöstä. Riskejä ovat matalien järvien sinilevä ja järvien kuivuminen. Kuorasjärven
rannalla on vähän peltoja, mutta jonkin verran vanhoja, herkkiä kuusimetsiä.
Alavuden ympäristöpäällikkö Jukka Kotola selvitti, mistä sinilevässä (syanobakteerit) on
kyse ja mikä synnyttää sinileväkukintoja. Lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä voi
muodostua massaesiintymiä. Saattaa syntyä myös myrkyllisiä kantoja (hermo- ja
maksamyrkkyjä). Massaesiintymät ovat vihreitä. Kotolan mukaan kaupan levätestejä ei
kannata ostaa, purkki- ja kynätesteillä selviää, onko kyseessä sinilevä.
Todettuun sinilevään pitää aina suhtautua vakavasti. Vettä ei saa käyttää juoma-, tiski-,
pesu- eikä löylyvetenä. Sillä ei pidä myöskään kastella syötäviä kasveja. Lapsia ja
kotieläimiä ei saa päästää veteen. Pienille lapsille olisi hyvä hankkia muovinen allas, joka
täytetään muulla kuin järvivedellä. Aikuisillekaan ei suositella uimista runsasleväisessä
vedessä. Senkin jälkeen, kun sinileväesiintymät ovat hajonneet, myrkky voi pysyä järvessä
useita päiviä.
Kuorasjärvellä on tehty sinilevähavaintoja vuodesta 2005 lähtien enintään kahdelta viikolta
kunakin vuonna. Ilmastonmuutos lisää leväesiintymiä. Sinilevää voidaan torjua estämällä
sitä aiheuttavien ravinteiden pääsyä vesistöön. Fosforipitoisuus on kriittisin
sinileväkukintoja kurissa pitävä tekijä. Kuorasjärvessä on luonnostaan hyvin paljon typpeä
suhteessa fosforiin. Useat sinilevälajit kykenevät saamaan käyttöönsä typpeä myös
ilmasta.
Hoitokalastuksellakin voidaan vähentää sinileväesiintymiä, koska särkikalojen mukana
järvestä poistuu ravinteita ja veden laatu paranee. Hoitokalastuksen ohella on tärkeää
vahvistaa järven omia hoitokalastajia eli petokaloja. Hoitokalastus on eräänlaista
tekohengitystä; ilman sitä järvi palautuu nopeasti särkikalavaltaiseksi.
ELY:n vesitalousasiantuntija Jenni Mäkelä esitteli Kuorasjärven kunnostussuunnitelmia.
Hänen mukaansa toiveeseen nostaa kesäaikaista vedenkorkeutta yritetään vastata.
Ranta-asukkaille tehtiin jo aiemmin kysely asiasta. Äskettäin on kysytty kantaa 36:lta
pellonomistajalta. Jo vastanneista valtaosa ei näe nostossa haittoja. Seuraavaksi ELY
aikoo palkata konsultin tarkastelemaan vedenpinnan noston hyötyjä ja haittoja. Aikataulu
on vielä avoinna.
Kevätjuoksutukset herättivät tilaisuudessa vilkasta keskustelua. Kuorasjärven takana on
iso valuma-alue. Allasjärven suunnassa valuma-alueella on paljon peltoja. Saukkojoen
kanavasta tulee fosforia Kuorasjärveen. Yleisö kertoi myös havaintojaan siitä, miten
paljon järven pohjassa on mutaa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Olli Keski-Saari totesi, että päätökset juoksutuksista tehtiin
1960-luvulla tulvasuojelun ehdoin. Virkistyskäyttöä ei ajateltu. Kuorasjärveä voi hänen
mukaansa kutsua seitsemän kilometriä pitkäksi laskeutusaltaaksi.
Tilaisuuden osallistujat kantoivat huolta myös metsäojituksista. Keskustelussa otettiin esiin
tarve välttää avohakkuita ja ennallistaa nevaojia. Kosteikkojen teko sai kannatusta. ELY
hankkeessa on tarkoitus kartoittaa sopivia paikkoja kosteikoille.
– Sinilevät ja hoitokalastus / Jukka Kotola, Alavuden kaupunki
– Kuorasjärven säännöstelyn muutoshanke/Jenni Mäkelä, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
– Kuorasjärven tila 30.1.2024 / Mika Tolonen, Eteläpohjanmaan ELY-keskus